Reeta Kynttiläpaja Kalevantulesta
Tiistaina 29. Huhtikuuta 2008
Kuvassa Juhla-kynttilöitä
Nyt esittelen multialaisen kynttiläntekijän Reeta Kuneliuksen Kynttiläpaja Kalevantulesta. Olimme yhtäaikaa Forma-messuilla ja ihastuin ikihyviksi kynttilöihinsä. Kovasta kiireestään huolimatta Reeta on halunnut tähän blogihaastatteluun osallistua. Siitä kiitos!  Lukekaapa Reetan ajatuksiaherättäviä mielipiteitä.
Miten kaikki alkoi?
Olin kokeillut kynttilänvalua jo nuorena käydessäni läpi erilaisia käsityötekniikoita. Varsinaisesti hurahdin kynttilöiden valmistukseen irtisanouduttuani palkkatyöstäni vuonna 2002. Tuolloin 28-vuotiaana uppouduin täysin uuteen harrastukseeni, sillä olin niin innoissani kynttilävärien ja -materiaalien mahdollisuuksista. Kynttilänvalmistuksessa minua kiehtovat myös aineen eri olomuodot massan koostumuksen vaihdellessa kiinteästä nestemäiseen. Uusia malleja kehittäessäni hyödynnän muotoilualan artesaanin koulutustani.
Uusien protojen ja kokeilujen jälkeen aloin kiertää markkinoita ja myyjäisiä. Sitten keksin, että voisin kehittää kynttilän valmistamisesta itselleni ammatin. Koska oivallus tuli ‘kirkkaalta taivaalta’, oli yrityksen nimikin heti valmiina: Kynttiläpaja Kalevantuli. Kalevalan terminologiassa ‘kalevantuli’ merkitsee (elo)salamaa. Lisäksi asuin tuohon aikaan Tampereella Kalevan kaupunginosasssa. Sana luontui mukavasti nimeksi.
Varsinaisen yritystoiminnan aloitin Multialla vuonna 2005. Palasin keskisuomalaisille juurilleni lähelle kotiseutuani. Sopiva tila yritykselle löytyi Multian Sahrajärven vanhasta nuorisoseurantalosta, Sahranlinnasta. Tilojen käydessä  liian pieniksi paja muutettiin nykyisille sijoilleen Multian keskustaan. Pajalla on apunani toinen valaja. Syksymmällä toivon palkkaavani myös yhden kausiapulaisen.
Kerro juhlakynttilän valmistuksesta
Juhla-kynttilää suunnitellessani mielessäni oli Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlavuosi. Halusin luoda moneen käyttötilanteeseen soveltuvan, arvokkuutta henkivän kynttilän. Kynttilän ‘jujuja’ ovat yksinkertainen, pastellinen raidoituis ja läpikuultavuus. Koska kynttilän ilme muuttuu valon määrän ja suunnan mukaan, se soveltuu hyvin ympärivuotiseen käyttöön. Kesällä luonnonvalo tuo siihen oman raikkaan lisänsä.
Juhla-kynttilä palkittiin Soijakynttilän ohella Keurusseudun Vuoden Tuote-palkinnolla viime syksynä. Olin todella iloisesti yllättynyt valinnasta ja mielissäni siitä, että nuoriakin yrityksiä kannustetaan tällaisilla tunnustuksilla.
Mistä idea Lehti-kynttilään?
Kynttilän palaminen asettaa sen muotoilulle tiettyjä vaatimuksia eikä perusmuotoja siksi juurikaan muunnella. Itse halusin kuitenkin hieman varioida tavallista pöytäkynttilää. Lisäämällä pyöreään muotoon kärjen muunsin kynttilän ulkonäköä perinteisestä poikkeavaksi. Lehtimäisyyttä lisäävät kirjava, uniikki pintakasto ja käsin kaiverrettu lehtiruotokuvio kynttilän päällä. Pöytäkynttilämallin lisäksi aloin valmistaa yli puolta matalampaa, kelluvaa Lehtiä. Lehti-kynttilää saatavana vihreän eri sävyissä ja syksyllä ruskan väreissä.
Mikä tekee Soijakynttilästä ekologisen?
Minulle ekologisuus ei ole mikään median ilmastonmuutosrumban aiheuttama muotioikku vaan arvo, jota haluan vaalia työssäni. Soijakynttilän työstäminen alkoi jo kauan ennen yritystoiminnan aloittamista. Halusin alusta lähtien löytää öljypohjaisen parafiinin rinnalle luontoystävällisemmän materiaalin. Vertailtuani eri vaihtoehtoja päädyin soijavahaan sen useiden hyvien ominaisuuksien vuoksi. Materiaali kiinnosti myös uutuutensa vuoksi. Alkaessani valaa soijakynttilöitä Suomessa ei tietääkseni ollut lisäkseni kuin yksi soijavahakynttilän valmistaja.
Soijakynttilän materiaalina on täysin kasvispohjainen soijavaha, joka on lähtöisin geenimanipuloimattomasta uusiutuvasta luonnonvarasta. Vahaan käytetty soija kasvatetaan Pohjois-Amerikassa eikä sen vuoksi hakata sademetsiä. Kynttilä ei tuota palaessaan myrkyllisiä eikä allergisoivia aineita. Se nokeaa n.90 prosenttia vähemmän kuin parafiinikynttilä. Koska vaha on vesiliukoista, mahdolliset roiskeet on helppo puhdistaa saippuavedellä ilman liuottimia. Biohajoavana kynttilän jämät voi heittää kompostiin tai biojäteastiaan. Soijakynttilän sydänlankana käytän valkaisematonta puuvillaa, jonka viljelyssä huomioidaan reilun kaupan säädökset. Etikettikin on valmistettu ekopaperista. Olen halunnut pitää kynttilän lisäaineettomana enkä käytä siihen mitään väri- tai tuoksuaineita.
Mistä haaveilet käsityöläisenä ja yrittäjänä?
Minusta on tärkeää, että voin vaikuttaa maaseudun elinvoimaisuuteen omalla toiminnallani. Olikin itsestään selvää, perustaa yritykseni maaseudulle. Nykyisten logististen ratkaisujen ja netin mahdollisuuksien ansiosta yritys voi sijaita käytännössä missä tahansa. Yritysten välisiä verkostoja tarvitaan kaikkialla ja toivon, että suomalaiset oivaltavat entistä paremmin yhteistyön merkityksen.
Käsityöläisenä olen kiinnostunut luovan alan muutoksista niin paikallisesti kuin globaalistikin. Haaveilen siitä, että yhä useampi käsityöläinen kiinnostuisi kannattavan liiketoiminnan lainalaisuuksista ja kuinka niitä voisi soveltaa luovalle alalle kestävää kehitystä unohtamatta. Erityisesti toivon luovan alan yrittäjiltä kasvuhakuisuutta, sillä silloin ala alkaisi paremmin nauttia ansaitsemaansa huomioita. Kasvu toisi voimaa yhä uusien yritysten ponnistaa liikkeelle.
Tässä vielä Lehti-kynttilän kuva:

Roskapostauksen vuoksi kommentointimahdollisuus on poistettu








