Hannen blogi

 

Pian tulee syksy: pimeät illat, kuutamo,kirpeät syysaamut, värikkäät lehdet, kynttilät. Rakastan syksyä! Oikein odotan sitä. Kyllä, kyllä - myös sumut, vesisateet, kuralätäköt. Antaa tulla vain! Minulle käy kaikki, mitä syksyyn kuuluu.

Oravat! Mihin olen unohtanut oravat, nuo työpäivieni piristykset!

Näin kesäaikaan olin osan viikosta poissa tästä työhuoneeni ikkunan äärestä toisella työhuoneellani enkä ollut havaintoja tekemässä. Nyt alan taas oravan havaintopaikallani istua, joten eiköhän me tavata, oravaiseni.

Kun olin tässä jokin aika sitten koiriani kävelyttämässä iltapäivällä. Kuten, niin monesti ennenkin taas pysähdyimme ja koirat nuuhkivat ja nuuhkivat. Ja minä odotin ja odotin. Huomasin viereisessä matalassa puussa oravan, joka katsoa tapitti meitä. Ei ollut kovinkaan ilahtunut tapaamisestamme: naksutti suullaan ja sätki vihaisena häntäänsä. Mokoma!

 

Viimeistä kertaa poljin Nishikilläni pitämään Villa Pentryn putiikkiani auki viikonloppuna. Siirryn nyt kokonaan ‘talvityöhuoneelleni’. Kesän jaksosta on jäänyt erityisesti mieleeni asiakas, joka sanoi pois lähtiessään, että tuli oikein hyvä mieli kun löysi putiikkini ja sai nähdä töitäni. Hän piti työhuoneen tunnelmasta (niin minäkin). Kiitos, asiakas, kun kävit!  Käynnistäsi tuli hyvä mieli.

Varsinaisella työhuoneellani vallitsee nyt kaaos, kun tänne on tuotu paljon tavaraa Villa Pentrystä. Pakko ensin järjestellä ne paikoilleen. En pysty työskentelemään, jos ympärillä on sotkuista.

 

Tämä viikko on kulunut näissä merkeissä:

Minulla oli joitakin tilauksia valmiina postiin vietäväksi. Odottelin vielä, että pari asiakasta maksaisi tilauksensa. En viitsisi jokaista käydä erikseen viemässä postiin. Ei kuulunut maksuja vielä, joten päätin viedä osan tilauksista postiin. Tein pari kangaskantista kirjaa. Minulla on hienon värisiä pellavakankaita lisääkin. Jospa kokeilen niistäkin tehdä kirjoja. Kangaskantisen kirjan kuva on vähän mietinnässä. Kirjavakantiseen ei kuva mielestäni edes sovi.

Blogin linkkejä järjestelin myös. Haluan kertoa muillekin hienoina pitämistäni käsityötuotteista. Kotisivulinkit ovat mahtavia! Miten paremmin voisin tuotteista kertoa! Käsittämättömästä syystä hienoja tuotteita tekevillä ei ole kaikilla kotisivuja. Kuinka on varaa olla olematta?  Luonnonystävänä haluan välittää myös luontoon ja eläimiin liittyviä linkkejä.  Päivitän molempia luetteloita jatkossakin.

Kerroin, että minulta saa paperinpalasia. Sääli heittää niitä poiskaan. Tällä viikolla postitan yhdelle ilmottautuneelle niitä. Lupasi lähettää minulle vastalahjaksi jotain. Odotan jännittyneenä.

Alussa mainitsemastani asiakkaiden maksamisista. Olen ottanut sen linjan, etten postita tuotetta ennen kuin se on maksettu tai sitten postiennakolla. Päätöksen tein sen jälkeen, kun kerran kävi vähän ohraisesti. Postitin vahingossa asiakkaalle tilaamansa tuotteen. Vein muita tilauksia postiin ja piti vielä ennen lähtöä tarkistaa, onko tuo kyseinen asiakas maksanut. En muistanut tarkistaa. Vasta postissa muistin. Päätin ottaa riskin ja lähettää paketin. Ei olisi kannattanut. Olin asiakkaaseen yhteydessä sähköpostitse ja puhelimitse, mutten rahoja saanut. Jotain tästä siis opin. Osa asiakkaista minuun luottaa ja maksaa tilauksensa laskulla etukäteen. Tässä säästää tietysti toimituskuluissa ja voin pienen lähetyksen postittaa suoraan asiakkaan postilaatikkoon. Luottamuksesta tässäkin on kyse. Itse tiedän olevani sataprosenttisen luotettava. Jos rahat saatuani lupaan tuotteen toimittaa, sen teen. Minua entuudestaan tuntematon ei voi tästä olla varma. Huijareita on. Itse en niihin lukeudu, mutta milläpä saa asiakkaan vakuuttuneeksi? Siksi annan asiakkaan aina itse päättää postiennakolla vai laskulla.

Keskiviikkona minulla on Taide-ja käsiteollisuusliiton haastattelu koskien Taito-markkinointiprojektia.

Teen myös tuotteiden kehitystyötä. Yksi asia on ollut tutkinnan alla jo pitkään. Ratkaisua en tahdo keksiä millään. Se ratkaisu tulee tai ei tule. Voi vaikka parin vuoden päästä tulla oivallus: ‘Näin se menee! ‘ Kuka tietää!

Muu aika on mennyt kirjanpitoa päivittäessä, laskuja tehdessä ym. hallinnollisissa asioissa. Ja päivitin myös tässä blogilla näkyvää minun mielestäni hienojen käsityöyritysten linkki-listaa. Päivitän sitä aina lisää, kun uutta löydän. Kyllä Suomessa osataan!

Loppuviikon olenkin siellä Villa Pentryn kesätyöhuoneella - viimeistä kertaa.

 

Espoolainen koira

Hän on sinun ystäväsi, toverisi, puolustajasi, koirasi. Sinä olet hänen elämänsä, rakkautensa, perheensä. Hän on sinulle uskollinen ja aito viimeiseen sydämenlyöntiinsä asti. Sinun tulee olla hänen kiintymyksensä arvoinen
ELÄINTEN VIIKOLLA TAPAHTUU
ELÄINSUOJELUVALVOJA  ANETTE KARE TULEE PUHUMAAN TYÖSTÄÄN . 
TULE KUUNTELEMAAN JA KESKUSTELEMAAN KOIRAKOULULLE KE 3.10 KLO 19
VAPAA PÄÄSY !
TERVETULOA!
ILMOITTAUTUMINEN
26.9 MENNESSÄ TILTULLE 
TEKSTARILLA 050-5942287
TAI MEILITSE OPE@TILTUNKOIRAKOULU.COM

Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen www.hesy.fi luvalla ja toivomuksesta laitan heidän lähettämänsä kuvan ja tekstin tänne muidenkin nähtäväksi.  Järkytykseltäni ei meinannut pystyä tuota kuvaa käsittelemään.  Millainen on ollut tuon koiran isäntä?

Jouduin ottamaan kommentointimahdollisuuden tästä pois roskapostauksen takia. Jos sinulla on kommentoitavaa, kirjoita kommenttisi uusimpaan postaukseen.

 

Kerron kahdesta erittäin hyvästä ystävästäni. He ovat koiria, cairnterriereitä.
Nuorempi heistä on 6 –vuotias, vanhempi 13 vuotta. Ystäväni ovat velipuolia. Heillä on sama isä, mutta eri äiti. Nuorempi on siis huikentelevaisen isän uudemmasta (yhdestä niistä lukuisista) avioliitosta. Heistä on iloa ihan uskomattoman paljon. Totuuden nimessä on sanottava, että myös huolta ja murhetta.
Vanha Herra on jo harmaaturkkinen ja vaivojakin on kaikenlaisia. Hän on luonteeltaan erittäin kiltti ja rauhallinen terrieriksi. Toisaalta myös itsepäinen (haluaisi kävellä aina omia reittejään-huom, kuten minäkin). Vanha Herra on tutkija ja pohdiskelija. Ei pidä sylissäolosta. Tulee kyllä lähelle omilla ehdoillaan.  Nuorempi Koiru on aina iloinen ja leikkii pehmoleluilla itsekseen heitellen ja vinguttaen niitä. Koirun mielestä kaikki vaan on niin kivaa. On säilyttänyt lapsekkaan mielensä, vaikka elinvuosia on jo kertynyt hänellekin. Toivottavasti ei koskaan muutu. Koiru tulee syliinkin mielellään.
Vanha Herra on pomo. Koiru yrittää joskus vallankumousta. Vanhalla Herralla on tehokas katse, jolla nuorempi saatetaan pian järjestykseen. Tästä katseesta olen erittäin kateellinen. Olisipa itselläkin sellainen.
Tunnen suurta hellyyttä ikääntyvää Vanhaa Herraa kohtaan. Tätä harmaapartaa katsoessani tunnen myös surua. Aavistan, ettei yhteinen aikamme kestä enää montaa vuotta.
 

 

Nyt on sinisen hetken aika. Tässä kirjoitus muutaman vuoden takaa päiväkirjastani:

Ukkosen ilma. Vene kiinnitetty kallioon, jonka takana pärskyy sinisenmusta meri. Aurinko pilkahtaa pilvenraosta kivellä istuviin lokkeihin, jotka hohtavat valkoisena tummaa merta vasten.

 

Tänään on helteinen elokuun päivä. Helteestä en pidä, mutta tämä kuva on kaunis. Suomen luonnossa on niin paljon kaunista, kunhan malttaa pysähtyä katsomaan.

 

Jo toisena vuonna peräkkäin teen kalenterin itse. En ole valmiina löytänyt sellaista kuin haluaisin. Tarvitsen piirroksille ja muistiinpanoille aina tyhjän lehden kalenteriaukeaman oikealle puolelle. Kirjaan kalenteriin heti mieleeni tulleet ideat. Kirjauksen teen yleensä piirtämällä. Siksi tarvitsen tyhjän lehden.

Käsintehdyt tuotteet antavat itselle jollain tavalla enemmän kuin teollisuusvalmisteet. Niillä on ikäänkuin sielu. Kuulostipa typerältä, mutta en parempaakaan keksi. Nykyisin pienituloisena ihmisenä ostan minäkin joskus halpatuotteita esim. Ikeasta. Olen ostanut myös sellaisia käsityötuotteita, joihin ei näillä nykytuloillani olisi varaa. Mutta iloa ovat nämä aika hinnakkaat ostokseni tuottaneet. Siinä mielessä ovat olleet kannattavia hankintoja.  Mielestäni aivan ihania keramiikkatuotteita tekee järvenpääläiset Oudon Lumon Nykyrin sisarukset. Valitettavasti en löytänyt heidän kotisivujaan (!), mutta löysin kuvan yhden heidän tuotteitansa myyvän liikkeen sivuilta: http://www.karaija.com/taiteilijat/hilkka.html ja http://www.karaija.com/taiteilijat/tiinan.html  .Paperimassasta tekee viehättäviä tuotteita Paperitaru Huovutustuotteet ovat somia Sammallampaan valmistamina. Muovilelut ovat aika kamalia, mutta nämä Haaparepun valmistamat puulelut ovat toista maata. Vesileimakortteja, lampunvarjostimia ym. saa Paperivalolta. Tässä muutamia. Onhan näitä. Kerron näitä taas joskus lisää.     Noita Outon Lumon kotisivuja etsiessäni löysin tuon Karaijan kotisivut. Siellä on paljon muitakin aika ihania käsityötuotteita. Katsokaapa vaikka!